Hae Rosiesta

Jaa

Tunnistatko raskaus­myrkytyksen oireet? Lääkäri neuvoo hakeutumaan hoitoon herkästi

Raskausmyrkytyksen tavallisimpia oireita ovat kohonnut verenpaine, valkuainen virtsassa ja turvotus. Jos verenpaineen nousun lisäksi esiintyy voimakasta päänsärkyä, näköhäiriöitä tai muuten ”outoa oloa”, on syytä ottaa suoraan yhteys synnytyssairaalan päivystykseen.

teksti Virpi Ekholm ~ kuvat iStockphoto
asiantuntijana naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Pia Villa

Mikä raskausmyrkytys eli pre-eklampsia on ja mistä se johtuu, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Pia Villa?

Raskausmyrkytys on tila, jossa odottavalla äidillä todetaan kohonnut verenpaine ja valkuaista virtsassa. Se voi olla hoitamattomana äidille ja sikiölle vaarallinen, mutta Suomessa, jossa on erittäin hyvä neuvolaseuranta, tauti todetaan yleensä riittävän varhain.

Varhainen, keskiraskaudessa ilmaantuva pre-eklampsia johtuu todennäköisesti istukan rakenteellisesta häiriöstä. Loppuraskaudessa alkava raskausmyrkytys puolestaan liittyy enemmänkin äidin metabolisiin riskitekijöihin, kuten ylipainoon.

Kuinka yleinen raskausmyrkytys on ja mikä lisää sen riskiä?

Suomessa pre-eklampsiaa esiintyy noin neljässä prosentissa raskauksia. Sen riskitekijöitä ovat muun muassa aiempi raskausmyrkytys, kaksosraskaus, verenpainetauti, lihavuus, diabetes, odottajan korkea ikä ja krooninen munuaissairaus. Tauti on yleisempi ensisynnyttäjillä. Myös perintötekijöillä on vaikutusta.

Voiko raskausmyrkytystä ehkäistä?

Osaan riskitekijöistä voi itse vaikuttaa, kuten ylipainoon tai diabeteksen hyvään hoitoon. Esimerkiksi perinnölliseen riskiin ei kuitenkaan voi itse vaikuttaa.

Lääkärin määräämä pieniannoksinen aspiriini, 100 mg vuorokaudessa aloitettuna 12. raskausviikolla, ehkäisee tutkimusten mukaan erityisesti varhaista ja vaikeaa pre-eklampsiaa naisilla, joilla on suurentunut riski sairastua siihen. Äidin sairastumisriskiä voidaan arvioida jo ensimmäisen ja toisen raskauskolmanneksen taitteessa yhdistämällä tietoa riskitekijöistä, verenpaineesta, kohtuvaltimoiden virtausmittauksesta ja verestä mitattavista merkkiaineista, kuten istukan kasvutekijästä (PlGF).

Mitkä ovat pre-eklampsian tavallisimmat oireet?

Tavallisimpia oireita ovat verenpaineen nousu, valkuaisvirtsaisuus sekä turvotus erityisesti kasvoissa ja ylävartalolla. Verenpaine katsotaan kohonneeksi, jos yläpaine on yli 140 mmHg, alapaine yli 90 mmHg tai jos verenpaine nousee voimakkaasti lähtötasoon verrattuna.

Lue myös: Raskausmyrkytyksen riski voidaan ennustaa verikokeella – ”Kokemukset ovat hyviä”

Milloin on syytä ottaa yhteys neuvolaan tai synnytyssairaalan päivystykseen?

Mikäli kotona levosta huolimatta verenpaine on toistuvasti yli 150/100, on syytä ottaa yhteys neuvolaan. Jos verenpaineen nousun lisäksi esiintyy voimakasta päänsärkyä, ylävatsakipua, näköhäiriöitä tai muuten ”outo oloa”, kannattaa ottaa suoraan yhteyttä synnytyssairaalan päivystykseen. Joskus raskausmyrkytys kehittyy hyvin nopeasti, joten sairaalaan kannattaa lähteä mieluummin turhan herkästi kuin jäädä kotiin odottamaan oireiden pahenemista.

Miten raskausmyrkytys tunnistetaan ja miten sitä hoidetaan?

Neuvolassa seurataan odottavien äitien verenpainetta ja virtsan sisältämää valkuaista, joihin diagnoosi perustuu. Tärkein hoitokeino on lepo. Verenpainetta voidaan hoitaa lääkkeillä.

Äidin ja sikiön voinnin seuranta on tärkeää, kun epäillään raskausmyrkytystä. Tämä tapahtuu joko tihennetysti äitiyspoliklinikalla tai osastohoidossa.

Jos tilanne levosta ja lääkehoidosta huolimatta etenee vaikeaksi, harkitaan raskauden päättämistä joko käynnistämällä synnytys tai keisarileikkauksella. Synnytyksen jälkeen äidin oireet yleensä korjaantuvat nopeasti.

Onko olemassa laboratoriotestiä, jolla voisi varmistaa, onko kyse alkavasta raskausmyrkytyksestä vai ei?

Sairaalassa äidin verinäytteestä voidaan määrittää istukan kasvutekijä PIGF ja liukoinen verisuonikasvutekijäreseptori sFlt-1, joiden suhdeluku ennustaa luotettavasti raskausmyrkytykseen sairastumista. Lääkäri saa testillä lisätietoa siitä, tulisiko naisen jäädä sairaalaan vai voiko hän vielä palata kotiin turvallisesti, ja kuinka tiivistä seurannan tulisi olla.

Omassa väitöstutkimuksessani sFlt-1:PIGF-suhdeluvun avulla voitiin löytää kaikki varhaiseen pre-eklampsiaan sairastuvat naiset 4–6 viikkoa ennen taudin diagnosointia, ilman vääriä positiivisia diagnooseja. Testi ei ole vielä rutiinikäytössä. (Toim. huom. 2.9.2019: ISLABin Kuopion laboratoriossa raskausmyrkytystä ennustavat sFlt-1/PlGF-testit ovat olleet rutiinikäytössä vuodesta 2014.)

Artikkelin lähteenä on käytetty myös Terveyskylän artikkelia ”Pre-eklampsia (aiemmin toksemia tai raskausmyrkytys)”.

Kysymyksiin vastasi naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Pia Villa, HUS:n Hyvinkään sairaalasta. Villa on tutkinut pre-eklampsian ennustamista ja ehkäisyä väitöskirjatutkimuksessaan.